viideltä

Viideltä

Pitkän illan päätteeksi
sinä lähdit mua saattamaan.
Oli samansuuntainen matka,
ei siinä sen kummempaa.
Ja juuri kun luulin että käännyt pois
sinä kädestäni otitkin.
Se yllätti minut täysin,
kai menin hetkeksi sekaisin.

Ehkä salaa olin toivonut
että joskus kävis näin.
Mutta sinä olit varattu toiselle,
tunsin piston sydämessäin.
Vaan tunteet veivät voiton
kun sinut hetkeksi jäämään sain,
eikä aikaa ollut olemassa,
me kaksi vain

Viideltä aamuyöstä
rappukäyävässä istuttiin,
oltiin kuin viistoistavuotiaat
kun pimeässä suudeltiin.
Minä menin kotiin,
sinä ulos pakkaseen.
Vielä pitkään ihoni värisi
kun muistin kosketuksen.

Myöhemmin kun viimein
olin mennyt nukkumaan,
en uskonut äskeistä todeksi,
se tuntui unelta vaan.
Mutta sainkin sulta vielä
hyvänyöntoivotuksen.
Silloin aamuyöllä
olin niin onnellinen.

Viideltä aamuyöstä...

Nyt on kaikki ennallaan,
hymyillään kun tavataan.
Samansuuntainen matka vain,
ei sen kummempaa.

Viideltä aamuyöstä...